Rakastettu inhottu fitness on taas täällä!

Pahoittelen jo heti alkuun heille, joita aihe ei kiinnosta niin paljoa, että viime aikoina mun kaikki postaukset on liittyneet tavalla tai toisella fitnekseen. Tämä johtunee siitä, että kisat lähenee ja olen yhä intensiivisemmin ollut keskittyneenä tuleviin kilpailuihin. Tulevina viikkoina lupaan kuitenkin kirjoittaa myös muista asioista, mutta fitness aiheena on nyt suuressa roolissa arkeani, joten en osaa tässä kohtaa ajatella muuta.

Fitness on minulle näyttäytynyt terveellisenä ja minulle sopivana elämäntapana. Sitä se ei ole kuitenkaan kaikkien silmään. Ajattelin näin kilpailujen kynnyksellä kirjoitella hieman omia ajatuksiani liittyen lajiin ja siitä puhuttaviin aiheisiin. Mitä ajattelen lajista ja siihen kohdistetusta kritiikistä? Fitness on ollut jo jonkin aikaa puhuttu aihe. Ja sen vuoksi aiheeseen liittyy niin ruusuja kuin risujakin. Aihe puhututtaa ja sen ympärillä jyllää myös paljon kritiikkiä. Muistetaan kuitenkin se, että asioilla on aina kaksi puolta. Maailmaa ei koskaan kannata jakaa hyvään tai pahaan. Se ei vaan ole niin mustavalkoista.

Somessa on viime kuukausina tai oikeastaan viimeisen puolen vuoden aikana ollut paljon puhetta fitnessurheilusta, sen haittapuolista ja sen yleistymisestä. Omassa lähipiirissä tämä näkyy siten, että ihmisiä kiinnostaa todella paljon kyseiset lajit ja niihin liittyvä treenaaminen ja ravintotietämys. Myös kilpailut kiinnostavat. Muistan, että jossain kohtaa somessa on päivitelty myös sitä, että fitness on menettänyt vähän hohtoonsa, koska siitä on tullut niin suosittua ja kaikki nykyään tekevät sitä. Mutta todellisuudessa, kuinka moni sitä oikeasti tekee? Välillä tuntuu, että ihmiset rupeavat olemaan jo kurkkua myöten täynnä fitnesstä. Mutta kaikesta huolimatta silti se kiinnostaa?!? Ja se on mun mielestä hieno juttu. Totuus on, että suosittua toki siitä on tullut, ja monet sitä tekevät. Mun mielestä nämä ovatkin juuri ne seikat, jotka tekevät siitä entistä mielenkiintoisempaa ja hohdokkaampaa kuin koskaan aikaisemmin!

KH7A2779
postauksen kuvat: Tomi Rehell, hiukset&meikit: Tuija Leivo/Prime Hair And Beauty Design

Fitness lajit ovat kilpaurheilua siinä missä muutkin lajit ja valitettava tosiasia on myös se, että silloin kun aletaan kilpailemaan, on se laji mikä tahansa, realisoituu se, että kaikista ei vain ole siihen. Monet voivat sitä harrastaa ja tehdä, mutta loppujen lopuksi lajissa kilpailemiseen ei ole kovinkaan monesta. Mistä sitä sitten voi tietää onko minusta siihen? Luulempa, että vain kokeilemalla lajia ja kilpailemista sen saa selville. Minusta on hienoa, jos ihmiset uskaltavat lähteä kokeilemaan rajojaan. Mielestäni fitness on laji, jota jokainen halukas saisi harrastaa ja kokeilla onko itsestä siihen. Ei ole lajia, jossa kaikki menestyisivät. Onhan olemassa ihmisiä, jotka haluavat treenata vain ylittääkseen itsensä eikä lajissa menestyminen ole niin tärkeää. Minusta on hienoa, että myös heillä on mahdollisuus harrastaa ja nousta kisalavoille!

Ajoittain fitneksen hohdokkuuteen liittyvä kritiikki on pistänyt miettimään, että onko suosittu siis yhtä kuin ei hohdokas? Tottahan on, että ei se niin mene. Nyt eletään fitneksen nousu aikaa, eikä tämä vielä hetkeen lopu. Uskokaa tai älkää! Jääkiekkoa pelaavat lähes tulkoon kaikki suomalaiset pojat, tai ainakin lähes kaikki on sitä joskus kokeillut. Joku on siinä lahjakas, ja joku ei. Jollakin leikki jää kesken ja jotkut tekevät siitä jopa ammatin. Se on urheilua! Mutta itse en ainakaan muista, että jääkiekkoilijat tai lajista kiinnostuneet (eli lähes kaikki suomalaiset) manaisivat lajia ja, että laji olisi menettänyt hohtonsa, koska se on jokaisen pojan harrastus. Vai olenko väärässä?

Mielestäni fitnessurheilun kehityksellekin olisi tärkeää, että sen suosio kasvaisi entisestään. Minusta olisi hienoa, että fitnesskilpailuihin tulisi koko ajan vain enemmän osallistujia, jolloin kilpailuissa menestyminenkin tuntuisi varmasti vielä hienommalta saavutukselta.

Vaikka voitto aina varmasti tuntuu hyvältä, mutta uskallan kyllä väittää, että voitto varmasti tuntuu aina paremmalta, jos vastassa on enemmän kuin kaksi muuta kilpailijaa. Vai mitä mieltä sinä olet? Tuntuuko voittaminen hienommalta kilpailuissa, jossa on kolme osallistujaa vai siellä missä on 50? Ihan rehellisesti voin vaan todeta, että itse olen sen verran kilpailuhenkinen, että mitä enemmän osallistujia ja mitä parempia urheilijoita, sen hienompi on kilpailla. Ja mikä mahtavinta bikini fitness +168 sarjassa tänä keväänä on ilmoittautuneita se 30 kilpailijaa. JES! Tulee varmasti kaikinpuolin mahtava kisa!

KH7A2745

Lajiin on kohdistunut paljon myös kritiikkiä sen terveellisyyteen vedoten. Health coachina olen myös saanut kohdata ennakkoluuloja. Niinhän se on kaikessa kilpaurheilussa.. ei se aina ole niin terveellistä. Varsinkin silloin, kun halutaan viedä kroppa äärirajoille tai, jos menee sieltä mistä aita on matalin. En näe fitnesstä sen epäterveellisempänä kuin muutkaan kilpaurheilulajit. Ja puhun täysin omasta kokemuksesta. Tämä tapa miten me olemme valmentajani kanssa valmistauduttu kilpailuun on ollut erittäin terveellistä. Oikeasti! Myöskään kaikkien pääkoppa ei vaan kestä urheilun tuomaa painetta tai kurinalaisuutta. Lajissa kuin lajissa on omia terveyshaittoja ja riskejä.

Tähän astinen oma kokemukseni on, että olen viimeiset puolitoista vuotta elänyt erittäin terveellisesti. Mutta jos itse sairastuisin matkallani kisalavalle, en syyttäisi siitä kylläkään lajia, vaan ihan itseäni. Asioita kun voi tehdä niin monella tavalla. Me jokainen teemme joka päivä valintoja, miten elämäämme elämme. Oman kropan ja erityisesti omien ajatusten ja tunteiden kuunteleminen ja huomioiminen on erityisen tärkeää. Tavoitteiden tekeminen on myös tärkeää, ja jotta menestyy on niihin panostettava ja tehtävä niiden eteen paljon töitä. Mutta jos hintana tavoitteeseen pääsemiseksi on oma terveys, on viisasta muuttaa tavoitetta tai siirtää sen toteuttamista. Vain urheilija itse tekee tämän päätöksen, ei kukaan muu.

Kiinnostuin bikini fitness lajista, sillä halusin löytää lajin, jossa voisin taas kilpailla. Olen aikaisemmin kilpaillut joukkuevoimistelussa. Lajin jätin taakseni muutamia vuosia sitten. Lisäksi päätökseeni vaikutti se, että olin käynyt kuntosalilla vuodesta 2008 alkaen, ja vuoden 2013 lopussa päätin, että haluan alkaa harrastamaan taas jotain tavoitteellisesti. Bikini fitness lajina tuntui itselle sopivalta ja siltä se on tuntunut koko puolitoista vuotta. Olen nauttinut matkan joka hetkestä.

Fitnessurheilu on noussut suosituksi. Monet nykypäivänä treenaavat tavoitteellisesti. Monet punnitsevat ruokansa ja katsovat tarkkaan mitä syövät. Monet suosivat alkoholitonta ja terveellistä elämää. Joillekin terveelliseen elämään ja treenaamiseen kuuluu myös tavoitteellisuus ja haluaa sen vuoksi kilpailla. Toisille taas riittää, että saa itselleen hyvän olon ja nauttii terveellisestä elämäntavasta. Meitä ihmisiä on erilaisia. Toisille sopii se, että on jokin tavoite, ja toisille taas ei.

Mun mielestä on hienoa, että fitnesslajit ovat kasvattaneet suosiotaan. Annetaan ihmisten liikkua. Tekee ne sen tavoitteellisesti tai eivät. Eikö olekin hienoa, että monet ihmiset ovat alkaneet kiinnostua omasta voinnistaan ja urheilevat?

★Susanna

Joko sinulla on lippu viikonlopun Fitness Classiciin Kulttuuritalolle!? Bikini fitness sarjat kilpaillaan sunnuntaina 19.4 klo 15 alkaen. Toivottavasti nähdään siellä!

Leave a Comment

sing in to post your comment or sign-up if you dont have any account.