
SUSANNAN SISÄPIIRI
Haluatko kuulla salaisuuden?
Aloin voimaan paljon paremmin, kun mä aloin karsimaan
- tavaroita
- asioita
- uskomuksia
- ajatuksia
Tänään mä haluan jakaa sulle tarinan siitä, miten yksinkertaistamalla mun elämä muuttui paremmaksi.
Ja nyt haluan haastaa myös sinut tekemään samoin.
Tämä on mun ensimmäinen uudistettu uutiskirje, ja mikäs sen ajankohtaisempi aihe kuin minimalismi – erityisesti näin Black Weekin aikana.
Jos olen ihan rehellinen, mielestäni Black Week on vuoden kamalin viikko.
Ihan oikeasti, kuka tarvitsee niin paljon tavaraa?
Toki on fiksua hyödyntää alennuksia, jos löydät jotain, mikä aidosti lisää hyvinvointiasi. Mutta hyvinvoinnista huolehtiminen ei saisi rajoittua yhteen viikkoon vuodessa.
Nyt vähän taustaa mun ajatuksille:
Minimalismi on ollut mulle tärkeä aihe jo vuosien ajan. Se on kuitenkin usein väärin ymmärretty: ajatellaan, että minimalismi liittyy vain tavaroihin.
Todellisuudessa se on paljon enemmän. Minimalismi tarkoittaa luopumista kaikesta, mikä ei tuo lisäarvoa elämääsi, ja tilan tekemistä niille asioille, jotka oikeasti merkitsevät.
Se ei ole pelkästään kodin pelkistettyä sisustusta tai tavaroiden vähyyttä – se ulottuu myös tapoihin, ihmissuhteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Siksi mä haluan kertoa sulle tänään tätä tarinaa.
Minimalismin ydinajatus on tämä: älä osta tai hanki mitään, mitä et oikeasti tarvitse.
Tämän viikon haasteen myötä toivon, että pohdit, mitä oikeasti tarvitset ja mistä voisit päästää irti. Älä lisää kaappeihin mitään turhaa.
Kun opit päästämään irti, se vapauttaa ja rauhoittaa.
Tiedän kuitenkin, että luopuminen ei ole aina helppoa. Se on kuin pieni hyppy tuntemattomaan.
On helpompaa kasata tavaroita ja ajatuksia, koska ne ovat tuttuja ja turvallisia. Muutoksen tekemiseen liittyy usein pelkoa epäonnistumisesta.
Mutta juuri siksi haluan jakaa kanssasi oman syyni siihen, miksi en osta Black Weekistä enkä muutenkaan hanki mitään tarpeetonta.
Inhoan tavaraa. Voisin mielelläni myydä vielä enemmän, mutta perheessäni on muitakin, jotka eivät jaa ihan samaa innostusta.
Olen kuitenkin huomannut, että mitä vähemmän minulla on tavaraa, sitä vähemmän minulla on huolia ja taakkaa kannettavana.
Tämä oivallus ei tullut itsestään. Elämäni yksinkertaistaminen sai alkunsa, kun syöpä ravisteli arvojani ja elämääni.
Kun matto vedetään jalkojen alta, herää todella miettimään, mikä elämässä on tärkeää.
Sen jälkeen olen halunnut keskittyä niihin asioihin, joilla on oikeasti merkitystä.
Mutta tästä lisää seuraavissa uutiskirjeissä.
Olen iloinen, että olet mukana, ja toivon, että jatkamme näiden asioiden läpikäymistä yhdessä.
Jos et vielä ole Susannan sisäpiiri -kanavalla Instagramissa, tule mukaan ja osallistu viikon haasteeseen.
Sydämellä ”minimalisti”,
Susanna