Tykkäätkö sä treenata yksin vai yhdessä?

Me kaikki ollaa hyvin erilaisia, ja sen vuoksi myös osa tykkää treenata yksin ja toiset taas yhdessä jonkun kanssa. Mä olen tottunut treenaamaan yleensä yksin ja olenkin tähän asti aina treenannutkin. Mä en ole koskaan oikein löytänyt ihmistä, joka treenaisi samanlaisella asenteella salilla ja sen vuoksi olen myös tehnyt treenit yksinäni. Ajoittain olen saanut tsemppiseuraa salille, mutta en sellaista, jossa toinen treenaaja tekisi mun kanssa samaa ohjelmaa ja treenattaisiin yhdessä.

Tänä syksynä lähdin pohtimaan sitä, että olenko mä oikeasti tyytyväinen siihen, että käyn salilla yksin. Mulle on tämän loppuvuoden aikana myös tullut hyvin konkreettiseksi se millaista on olla oikeasti yksin. Mä teen treenit yksin, nukun, syön, teen työt ja kaiken yksin. Jossain kohtaa aloin ymmärtämään, että mun treenitkään ei oo sellaisia, millaisia ne todella haluaisin olevan. Haluan aina tehdä parhaani, ja mussa on tosi paljon sisua tehdä treenit tosi kovaakin. Mutta huomasin, että kun kaiken tekee yksin, ei ne treenitkään loppujen lopuksi olleetkaan sellaisia joihin olin tyytyväinen. Musta tuntui, että pystyisin antamaan vielä enemmän.

3108-008
Olla yksin, mutta yhdessä! Kuva: Mikko Niemi Photography

Kun ymmärsin tuon, päätin, että haluan löytää jonkun, joka tekisi mun kanssa treenejä. Jonkun jonka kanssa voisi sopia treeniajat, jolloin käydään treenamassa. Tämä mahdollistaa myös sen, että arjessa on enemmän rutiinia ja säännöllisyyttä. Tiesin kuitenkin, että tällaisen ihmisen löytämiseen voi mennä aikaa ja se ei tuu tapahtuun hetkessä.

Mutta loppujen lopuksi ei siihen sitten mennytkään hirveän pitkää aikaa. Mä olen onnekas, sillä olen nyt löytänyt treenikaverin Elisan, jonka kanssa me tehdään treenit yhdessä. Meillä on joka arkipäivä sovittuna treeniajat. Treenit on ollut huomattavasti tehokkaampia, ja odotan joka kerta innolla sitä, että pääsee iltapäivällä taas treenaamaan. Olen jälleen löytänyt ilon ja halun treenata. Yksi tavoite siis saavutettu!

File 2.12.2015 8.40.12
Elisa <3

Mulle tavotteiden asettelu on yksi tapa rytmittää omaa treenaamista ja saada treeneistä enemmän irti. Mulle tavoitteet merkitsee sitä, että menen askel askeleelta kohti isompaa tavoitetta, joka mulla tässä kohtaa on ensi syksyn kisat. Kun arki lähti jokin aika sitten pyörimään taas normaaliin tapaan ja treenit alkoi taas kulkemaan kisojen jälkeen omalla painollaan, asetin uuden tavoitteen. Mun kehityskohta seuraavia kilpailuja varten on saada lisää muotoa ja lihasta jalkoihin ja erityisesti pakaroihin. Pakarat on aina ollut mun heikoin lenkki ja sen vuoksi ehkä myös jalkatreenit välillä on tuntunu työläiltä ja jopa vähän vastenmielisiltä.

Asetinkin jokin aika sitten tavoitteen, että haluan alkaa nauttimaan jalkatreeneistä. Haluan muuttaa asennettani jalkatreenejä kohtaan ja tavoitteena on, että mun lempitreeni tulee lähitulevaisuudessa oleen jalat. Mä treenaan jalkoja kolme kertaa viikossa, joten se olisi ihan suotavaakin, että niistä kolmesta treenistä nauttisi ja niitä tekisi innokkaana.

File 14.12.2015 10.00.51

Elisan ansiosta mä olen jo nyt alkanut pitämään enemmän jalkatreeneistä. Tuntuu kuin iso taakka olisi otettu pois harteilta, kun on joku toinen, joka jakaa sen tuskan treeneissä, sillä mun jalkatreenit on tosi rankkoja ja tehokkaita. Katsotaan siis kuinka kauan menee, kun hehkutan jalkatreenejä, ja aidosti alan nauttimaan niistä.

Millaisia tavoitteita sä asetat itsellesi treeneihin?

Tykkäätkö sä treenata yksin vai yhdessä?

Comments(2)

suvi
14.12.2015 At 10:04 am

Mä tykkään treenata yksin, koska tiedän itseni että jos sielä olisi joku kaveri mukana, niin se treeni menisi liikaa höpöttelyn puolelle 😀 Pari kertaa mulla on ollut kaveri mukana ja kyllähän se oli ihan kivaa vaihtelua mutta huomasihan sen ettei treeni vain yksikertaisesti ole yhtä tehokasta. Vaikka sarjat tehtiin tyyliin täysillä, niin vähintään palautukset sitten alkoi venymään ja huomasi kun hiestä ei enää yhtäkkiä ollut tietoakaan 😀
Jatkan siis yksin pakertamisella, mutta toki tulee varmaan vielä kertoja kun joku kaveri lähtee mukaan, mutta otetaan se treeni sitten “kevyempänä” treeninä eikä oteta stressiä. Koska mun treenaamisellahan ei varsinaista tarkoitusta ole siinä mielessä, että mulla olisi tähtäimessä joku tietty paino/kisa tms… Treenaan kuitenkin vain omaksi iloksi ja siksi, että tykkään treenata, joten yks treeni sinnetänne ei mun maailmaa kaada. Fakta on kuitenki sekin, ettei niitä kavereita mahdottoman montaa ole, jotka edes käy salilla ja ne harvat jotka treenaa, niin me käydään eri saleilla ja mä oon se joka elää kolmivuorotyön mukaan ja muut päivävuoron, niin ei niitä yhteisiä treenejä saatais edes ihan noin vaan onnistumaankaan 🙂
Välillä oon miettinyt, että pitäiskö mulla olla joku tavoite oikeasti tässä hommassa. Ja nytkun kysyit että millaisia tavoitteita tulee asetettua treeneihin, niin en mä osaa sanoa 😀 Joskus tottakai päätän, että tänäänpä kokeilen jossain liikkeessä isompia painoja tms.. mutta muuten niin mulla ei ole 😀 Tai no oikeastaan, niin tavoitteena on se että treeni on hyvä. Tulee hiki, fiilis on hyvä jne. Mutta ehkäpä se riittää mulle tässä hommassa.

    susannamustajarvi
    19.12.2015 At 10:04 am

    Joillekin sopii nimenomaan se että treena yksin. Olin itse kans sellainen, mutta jossain kohtaa aloin kaipaan treenikaveria ja parhaimmillaan siitä saa tosi paljon. Mut se edellyttää sen että on sama elämäntilanne ja mahdollisuudet treenata samaan aikaan ja samaa treeniohjelmaa.
    Mun kohdalla tavotteiden asettaminen on tosi hyvä juttu, mutta kaikille se ei sovi. Voi olla, että sulle sopii just se että sulla ei oo mitään suurempaa tavoitetta just treenaamiseen. Se on kans ihan ok, koska ei kaikkien tarvitse tavoitella treenillä aina jotain. Vai mitä mieltä sä oot?

Leave a Comment

sing in to post your comment or sign-up if you dont have any account.