Väsymys on täysin uusissa ulottuvuuksissa – Onko pätkäyöt tulleet jäädäkseen?

  • Etusivu
  • /
  • Yleinen
  • /
  • Väsymys on täysin uusissa ulottuvuuksissa – Onko pätkäyöt tulleet jäädäkseen?

Ennen äitiyttä en olisi ikinä osannut kuvitella, millaista väsymystä sitä todella tulee kohtaamaan. Pätkäyöt ovat todellisuutta, ja kuuluvat osaksi suurimman osan lapsiperheen elämää jossain kohtaa. Samalla en olisi voinut kuvitella kuinka hienosti meidän äitien ja isien kehot jaksavat, vaikka takana ei olisi kuin ihan muutama tunti unta – ja tätä vielä useita viikkoja. 

Noin viisi viikkoa sitten meillä alkoi tiheän imun kausi, ja sen jälkeen emme ole juurikaan nukkuneet. 

Elän tällä hetkellä vaihetta, jossa kysymys, “mitä sinulle kuuluu” tarkoittaa yhtä kuin “miten teillä on nukuttu”. Ja kiitos kysymästä – huonostihan meillä. Noin viisi viikkoa sitten meillä alkoi tiheän imun kausi, jonka jälkeen emme ole juurikaan nukkuneet. Yöt ovat levottomia. Öisille hulinoille ei näy loppua. Pakko todeta, että tässä kohtaa alkaa jo hieman nämä viikot painamaan silmiä ja koko kroppaa. Viiden viikon aikana olen nukkunut maksimissaan kaksi tuntia yhtenäistä unta. 

Viiteen viikkoon on mahtunut öitä, jolloin on herätty puolentunnin välein. Nyt viimeisten öiden aikana olemme heränneet tunnin välein. Muutamia kahden tunnin pätkiä voi myös yöstä löytyä. Peetu ei ole itkuinen, mutta hyvin levoton kyllä. Olen yrittänyt pohtia mistä tämä voisi johtua. Olemme kokeilleet monia juttuja kuten lisämaitoa ja erilaisia nukuttamisentapoja. Olemme nukuttaneet rinnalle, tutin avulla, silittelemällä. Meillä on iltarutiinit ja kohina käytössä. Olemme myös siirtäneet Peetun perhepedistä omaan sänkyyn ja siellä unipesään. Lisäksi olemme kokeilleet painoa peiton päällä. Olen pohtinut pääni puhki ja kokeillut asioita – tuloksetta. Katkonaiset unet johtuvat jostain sellaisesta, mihin emme vain pysty vaikuttamaan. Tästä syystä en juurikaan enää jaksa analysoida mistä tämä heräily voisi johtua. Haluan uskoa, että tämä on vain vaihe, joka menee pian ohi. 

En enää jaksa pohtia syytä pätkäöille. Haluan vain uskoa, että tämä menee pian ohi!

On syy sitten mikä tahansa, se ei poista sitä tosiasiaa, että huonosti nukutut yöt alkavat pikku hiljaa näkyä omassa tekemisessä. Olen hyväntuulinen, mutta päivissä en mitään järkevää saa kyllä aikaiseksi – ja eihän minun tarvitsekaan. Olen muutamia tekstejä välillä yrittänyt tänne blogiin kirjoittaa, mutta väsyneenä ei vain saa kirjoitettua luettavaa tekstiä. Kirjoittaminen on luovaa työtä, ja se vaatii melko selkeän pään. Väsyneenä monet yksinkertaisetkin asiat alkavat muuttua monimutkaiseksi. Minulla väsymys vaikuttaa muun muassa tasapainoon, ja olo on ollut viimeisten viikkojen aikana melkoisen sumeaa. 

Väsyneenä monet yksinkertaisetkin asiat alkavat muuttua monimutkaiseksi. 

Pyrin pitämään kiinni arjen rutiineista, sillä ne auttavat jaksamaan!

Arjessa pyrin pitämään tietyt rutiinit yllä, sillä ne auttavat jaksamaan. Minun hyvinvointia tukevia rutiineja ovat aamupuuro marjoilla ja raejuustolla, aamulenkki Peetun kanssa, salitreenit kahdesta kolmeen kerran viikossa ja lauantaisin pidän somevapaata. Ihmeellistä tässä on se, että nautin suunnattomasti jokaisesta päivästä. Joka aamu kun herään ja näen Peetun, koko nukkumaton yö unohtuu. Väsymys siirtyy ja kiukkua ei ole, kun saa vain viettää aikaa oman lapsen kanssa. Se on ihmeellistä. Rakkaus omaa lasta kohtaan on niin voimakasta, että se antaa kyllä ihmeellisiä supervoimia meille molemmille – minulle ja miehelleni. 

Elämä on tässä ja nyt! On tärkeää osata priorisoida asioita oikein. Tällä hetkellä koen, että minun tärkein tehtävä on pitää itsestäni huolta, jotta pystyn olemaan hyvä äiti Peetulle – väsyneenäkin. Se vaatii armollisuutta itseä kohtaan. Pian tulee varmasti taas aika, kun meidän perhe nukkuu hyvin. Se ajatus mielessä jaksan vielä tulevatkin viikot.

Onko sinulla vinkkejä tällaiseen elämänvaiheeseen?

Miten sinä olet pärjännyt väsymyksen kanssa?

by Susanna

IG: @susanna_mustajarvi

FB: @meidancombo

Pssstt. Jos et muuten vielä seuraa minua instagramissa, niin tee heti korjausliike sen suhteen, sillä sieltä saa roppa kaupalla motivaatiota arkeen. Lisäksi siellä juttelen enemmän meidän arjesta ja ajankohtaisista aiheista. Olen asettanut omaksi tavoitteeksi sosiaalisessa mediassa innostaa päivittäin ainakin yhden ihmisen tekemään hyvinvointia tukevia valintoja. Lupaan, että liittymällä minun jengiin alat huomaamattasi tekemään arjessasi sellaisia asioita, jotka vievät sinua kohti omia tavoitteitasi. 

Lue myös: 

Annoimme lapsellemme korviketta – olo on kuin rikollisella!

Voinko imettävänä äitinä juoda alkoholia?

Perhepeti – merkki laiskuudesta?

 

  • Share:

Comments(9)

Vierailija
30.11.-0001 At 9:42 pm

Hyvin kirjoitettu teksti, ei näy väsymys siinä suhteessa! Mutta todella myötäelän tilanteessasi ja tsemppaan, että varmasti yöt vielä jossain vaiheessa muuttuu paremmiksi, milloin tahansa voi vauvan vaihe vaihtua ja yhtäkkiä nukutaankin paremmin. Nää pikkulapsiajat on unelle usein koettelemusta, itselläni siis kolme muksua. Ja sitä vähemmän ymmärrän heitä, jotka vapaaehtoisesti tinkii yöunistaan ja esim.herää neljältä aamulla ollakseen tehokkaampia ja tuottavampia, kuten nykyään monet menestyvät miljonäärit kehuu tekevänsä… Tästä just kirjoittelin omaan blogiin tänään.! 😊❤️
Anna / Mustikkapasta

    Susanna Mustajärvi
    30.11.-0001 At 9:42 pm

    Kiitos <3 Jep, unet on kyllä todella tärkeitä terveydelle, ja ymmärrän hyvin tuon sun pointin. Kuinka tehokas sitä pitääkään olla, että se menee terveyden edelle? 

    Vauva-aika on tällaista ja tilanteet muuttuu jatkuvasti <3 Onneksi meillä on äitiyslomat, ettei tarvitse aamulla lähteä töihin vaan voi nukkua tarvittaessa myös päivällä päiväunia. 🙂

    Susanna Mustajärvi
    30.11.-0001 At 9:42 pm

    Niin ja kiitos. Välillä tuntuu, ettei näistä teksteistä tuu yhtään mitään näin väsyneenä. <3 Kiitos kun jätit kommenttia!

Vierailija
30.11.-0001 At 9:42 pm

Meillä oli esikoinen tuollainen aivan mahdoton rinnalla roikkuja. Nyt 5-vuotiaana löytyi keliakia ja edelleen lievä maitoallergia, jonka pitäisi siis yleensä kouluikään mennessä hävitä. Mutta luultavimmin se koko vauva-aika sylissä ollen ja rinnalla roikkuen sekä tiheät vaipanvaihdot johtuivat juuri näistä suolisto-oireista.

    Susanna Mustajärvi
    30.11.-0001 At 9:42 pm

    Voi ei. Mutta onneksi nyt alkaa selviämään syyt vauva-ajan haasteille. Onko teillä suvussa keliakiaa?

Vierailija
30.11.-0001 At 9:42 pm

Moikka! Minulla on muutaman päivän teidän Peetua vanhempi tyttö, ja täällä saman tyyppiset hulinat meneillään:) oon laittanut hänet “kapaloon” yösyöttöjen jälkeen ja tutin suuhun, ja oon huomannut, että siitä on ollut todella hyvä apu nimenomaan tuohon levottomuuteen. Laitan siis vauvan peiton niin, että käännän pitkät sivut vartalon alle, niin että kädet jää ristiin rinnan päälle. Toki hän saa paketin avattua helposti, mutta usein käy niin, että rauhoittuu samantien ja nukahtaa. Tsemppiä! 🙂

    Susanna Mustajärvi
    30.11.-0001 At 9:42 pm

    Moikka! Hei tuo kuulostaa hyvältä vinkiltä. Voisin kokeilla sitä itsekin. <3 Kiitos paljon vinkistä ja kommentista.  Tsemppiä sinne myös hulinoiden keskelle! 

Vierailija
30.11.-0001 At 9:42 pm

Yleensä 3kk ikäisenä helpottaa ja unirytmi tasoittuu. Vatsa-ja ikenien hierontaa voi kokeilla.

    Susanna Mustajärvi
    30.11.-0001 At 9:42 pm

    Nyt onneksi tilanne on helpottunut (Peetu jo 4,5kk). Tuo on hyvä vinkki. Kiitos!

Leave a Comment

sing in to post your comment or sign-up if you dont have any account.